(Voit klikata kuvan suuremmaksi.)
Nyplätty pitsi – aito, perinteitä kunnioittaen
Pitsejä on monenlaisia: virkattuja, neulottuja, nyplättyjä ja ommeltuja pitsejä sekä sukkulapitsi eli frivolitepitsi. Pitseissä on vielä eräs jakoperuste – aito pitsi. Aidoiksi pitseiksi luetaan sekä ommeltu pitsi että nyplätty pitsi. Tässä käsitellään nyplättyä pitsiä.
Mistä nyplätyt pitsit tulevat?
Keskiajalla 1400-1500-luvun taitteessa esiintyivät ensimmäiset nyplätyt pitsit. Italia ja Ranska, ehkä myös Espanjan Flander taisivat olla ainoat paikat missä pitsejä siihen aikaan tapasi. Aikaisemmin muodin sanelemat pitsit valmistettiin ommellen, pisto pistolta. Ottamalla käyttöön tämä uusi menetelmä – nypläys – pystyttiin ikään kuin ”koneellistamaan” käsityö.
Suomessa tiedetään varmasti esiintyneen nypläykseen liittyviä välineitä jo 1600-1700-luvun taitteessa ja todennäköisesti nyplättiinkin jo silloin. Tästä kerrotaan Aino Linnoven väitöskirjassa, joka on julkaistu 1940-luvun loppupuolella. Suomessa nypläyksen perinteitä ylläpidetään Raumalla ja Orimattilassa. Kymenlaakso kuuluu myös nykyisin Suomen nypläysalueisiin. Luovutettuun Karjalaan jäi myös suuri alue, missä valmistettiin kansanomaisella ”nyytinki”-tekniikalla pitsejä, etenkin kansallispukuihin liittyviä pitsejä.
Tänä päivänä nypläystaito on levinnyt koko maahan. Kiitos tästä kuuluu kansalais- ja työväenopistoille. Opintokurssien myötä taito on tuotu jokaisen ulottuville.
Mistä mallit – mihin käyttöön??!!
Nykyihminen tuskin tekee pitsejä lakanoihin ja tyynyliinoihin. Meitä paremminkin kiinnostavat vaatetukseen ja kodin sisustukseen liittyvät pitsit. Erilaisia malleja, niin liinoihin kuin vaatteiden koristuksiin, löytyy runsaasti. Perinteisiä malleja erilaisiin kokonaisuuksiin on muokattu nykykäyttöön.
Uusi mallituotanto on merkittävää, varsinkin kansainvälisellä tasolla. Myös Suomesta löytyy innokkaita suunnittelijoita.
Frimodiglai-pitsi tulee kanssallispuvun tykkimyssyyn. Kuvassa näkyy hyvin malli, jonka mukaisesti nypläys etenee.
Tarvikkeet ja lanka
Nypläyksen alustana käytetään mieluiten nypläystyynyä. Lanka puolataan nypylöille ja työn alla oleva pitsi tuetaan nuppineuloin. Kaikissa pitseissä paitsi nyytingeissä käytetään valmiiksi pisteltyä mallia. Mallipahviksi soveltuu prespan-kartonki, jota saa ostaa sähkötarvikkeiden tukkuliikkeestä. Pitsinnypläyksessä käytetään ensisijaisesti kierrettyä pellavalankaa joko luonnonväristä tai valkaistuja (puoli- tai kokovalkoinen). Joissakin tapauksissa käytetään myäs värillisiä lankoja.
Tilataidettakin valmistetaan nypläystekniikkaa käyttäen. Viime aikoina on kokeiltu myös korujen nypläämistä vedetystä hopealangasta.
Pitsijärjestöt
Perinteisillä pitsipaikkakunnilla on jo kauan toiminut järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka tavalla tai toisella edistävät pitsinnypläyskulttuuria. Rauman ja Orimattilan yhdistysten lisäksi on olemassa mm. Turun nyplääjät, Kouvolan nyplääjät, Vantaan nyplääjät, Pitsikilta Vantaalla ja Suomen pitsinnyplääjät ry. Espoon pitsinnypläys ry/Esbo spetsknyppling rf on perustettu 27.05.1987 ja on ainoa kaksikielinen nypläysyhdistys. Vuodesta 1982 on toiminut maailmanlaajuinen pitsiorganisaatio OIDFA. Järjestö pitää kongressin joka toinen vuosi. Suomi toimi kongressin järjestäjänä vuonna 1996 ja kongressipaikkakuntana oli Turku. Linkit-sivulta löydät linkit yhdistysten sivuille, sekä muita pitsinnypläykseen liittyviä linkkejä.
Alkuun pääsee vaikka lukutoukka-kirjanmerkeillä.
Lopuksi
Pitsinnypläys on ihastuttava harrastus, erittäin sopiva nykyihmiselle vastapainoksi kaikelle kiireelle. Ei ole mahdollista tavoitella rahaa pitsinnypläyksellä ja silloin on yhdentekevää miten paljon aikaa nypläykseen kuluu. Ainoastaan rakkaus käsitöihin ja kaunis työn tulos saa meidät nypläämään!
Teksti pohjautuu yhdistyksen esitteeseen